Kun viimeiset piikitykset oli saatu, käännettiin auton nokka kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Saavuimme kentälle hyvissä ajoin, joten söimme rauhassa patongit ennen check-inniä ja otimme rennosti.Sitten Check-In ja suunta kohti turvatarkastusta, josta voi sanoa matkani kunnolla alkaneen, sillä siitä eteenpäin oli tultava toimeen omillaan.
Onneksi kaikki meni hyvin (vaikka olinkin aika eksyksissä) . Portilla paljastui, että lento myöhästyy korjaustöiden takia. joten hakeduin mukavaan aurinkotuoliin odottelemaan uusia ilmoituksia. Yhtäkkiä joku lontoolainen mies lyöttäytyy viereeni ja alkaa selittelemään omasta suomalaisesta tyttöystävästä, jonka kanssa erosi viime keväänä, huomaankin pärjääväni takeltelevalla englannillani hyvin, "kyllä tästä vuodesta selviydytään.".
Lento meni niin hyvin kuin voi ajatella ensimmäisen lentomatkan menevän: mystisiä lappuja on täyteltävä parhaansa mukaan itse, sillä vieruskaverina on puolalainen mummo, takana oleva isokokoinen herra tönii selkänojaasi, kun yrität nukkua ja aina ruuan tullessa mietit pitääkö siitä maksaa.
Kahdeksan tuntisen lennon jälkeen Kiinan trooppinen ilmasto toivotti minut erittäin lämpimästi tervetulleeksi. Lyöttäydyin suomalaisten eläkeläisten ryhmään selviytyäkseni vielä ulos lentokentältä : viimeiset paperi chekkaukset kuntoon ja junalla noutamaan matkatavaroita.
Kun kaikki oli kunnossa huomasin, että järjestön edustaja oli minua vastassa suuren kyltin kanssa. Tämän jälkeen sain kohdata ensimmäisen kulttuurishokkini (ei todellakaan viimeisen). Taksissa ei ollut toimivia turvavöitä ja Kiinan liikenne ei nyt ole mikään kaikkein turvallisin, joten matka hotellilla oli kyllä kunnolla silmiä avartava. Mutta hengissä selvittiin ja pääsin hotellille palautumaan raskaasta lentomatkasta ennen kuin päästäisiin tosi toimiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti